Raija Virta
Uusimaa | Liberaalipuolue (Sitoutumaton)
Olen Liberaalipuolueen sitoutumaton ehdokas, Vantaan kaupungin varavaltuutettu (kok) ja kauppatieteiden maisteri. Olen suorittanut julkishallinnon- ja talouden tilintarkastajatutkinnon (JHTT) ja työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Pisimpään olen toiminut valtion ja eduskunnan virkamiehenä tarkastustehtävissä johtavana tarkastajana. Yksityisellä puolella mm. kirjanpitäjänä, tietohallinnon suunnittelijana, laadunvalvonnan esimiehenä ja tuotannon työnjohtajana. Olen yksilönvapauden ja itsenäisen ajattelun kannattaja. Kansalaisilla täytyy olla vapaus elää ilman valtion liiallista puuttumista. Elinkeinovapaus ja markkinatalous ovat kannatettavia mutta kaikkia julkisen vallan velvoitteita ei voi siirtää yksityisten yritysten hoidattavaksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto on niin laaja ja vaativa kokonaisuus että julkinen sektori on välttämätön osa sitä. Lääketieteellinen tutkimus yliopistosairaaloissa on välttämätöntä. Työllisyyden parantaminen on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen ehto. Työn verotusta tulisi keventää. Sosiaaliturvaa tulisi selkeyttää ja kannustinloukkuja purkaa. Heikoimmista yhteiskunnan jäsenistä on aina pidettävä huolta. Lapsiperheiden arkea ja vanhempien kasvatusvastuuta tulee tukea. Nuorten ongelmiin tartuttava aikaisemmin ja ohjattava ensisijaisesti koulutukseen. Vanhustenhuollon esiin tulleet laiminlyönnit perattava läpikotaisin ja turvattava hyvä ja välittävä hoito.
Samaa mieltä kanssasi
Eri mieltä kanssasi
Tee vaalikone nähdäksesi kysymykset, joista olette eri ja samaa mieltä.
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokas on vastannut vaalikoneeseen 13.3.2019
1 Duuni ja toimeentulo
1. Palkkatietojen pitäisi olla avoimia työpaikoilla.
Ehdokkaan kommentti
Pärstäkertoimeen perustuvasta palkkauksesta päästävä eroon. Palkkausjärjestelmiä voidaan soveltaa mielivaltaisesti jos palkat eivät julkisia.
2. Työelämässä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo.
Ehdokkaan kommentti
Ei toteudeu vieläkään. Palkka ei sama samasta työtä naisilla ja miehillä Miehet palkkaavat miehiä merkittäviin tehtäviin.
3. Vaikeasti työllistettäville, kuten osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa.
Ehdokkaan kommentti
Kyllä, se helpottaisi näiden ryhmien työllisyyttä.
2 Ei duunia
4. Suomessa on niin hyvät työttömyysetuudet, että täällä on houkuttelevaa olla työtön.
Ehdokkaan kommentti
Joillekin etuuksien taso riittää, jos muut elinkustannukset ovat kohtuulliset. Pitkällä aikavälillä työntekeminen on kannattavmpaa. Vaikka sanotaan ettei työllä rikastu, sillä pystyy kuitenkin hankkimaan esim asuntolainan ja asunnon jota tuilla ei pysty tekemään.
5. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa on lyhennettävä.
Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä ja vaihtelee 300 päivästä 500 päivään. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 300 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 58-vuotiaille, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 500 päivää.
Ehdokkaan kommentti
Ei saa lyhentää. Kaikki eivät kuitenkaan työllisty edes noissa maksimiajoissa.
6. Aktiivimalli on onnistunut uudistus.
Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta voidaan leikata, jos työtön ei ole ollut työllistymisensä suhteen aktiivinen lainsäädännössä määrätyllä tavalla.
Ehdokkaan kommentti
Malli on epäaoikeudenmukaisnen koska aktivointitomia ei ole kakkialla samalla tavoin. Helsingissä voi vaikkapa opiskella yliopistossa oikeustieteellisessä työttömyysturvalla kunhan sopii TE-kekuksen kanssa etukäteen. Pienillä paikkakunnilla tämä ei ole mahdollista.
7. Työttömän pitäisi vastaanottaa työtä, joka ei suoraan vastaa hänen osaamistaan tai koulutustaan.
Työttömällä on nykyään kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka jälkeen hänellä ei ole pätevää syytä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin.
Ehdokkaan kommentti
Työttömän omaa työmarkkina-asemaa parantaa jos ottaa vastaan muutakin työtä.
3 Duunipäivä
8. Työntekijän on saatava nykyistä vapaammin päättää, missä ja milloin tekee työnsä.
Nykyinen työaikalaki on 20 vuotta vanha. Se ei tunnista esimerkiksi etätyötä, matka-aikana tehtyä työtä tai perinteistä toimiston ulkopuolella tehtävää työtä.
Ehdokkaan kommentti
Työ on yhä enemmän paikasta riippumatonta, siksi.
9. Suomessa pitäisi siirtyä lyhennettyyn työviikkoon (esimerkiksi 6-tuntiseen työpäivään tai nelipäiväiseen työviikkoon), vaikka palkka pienenisi samassa suhteessa, jotta yhä useammalle olisi töitä.
Ehdokkaan kommentti
Ihmiset , etenkin nuoret arvostavat vapaa-aikaa entistä enemmän.
10. Miesten osuutta ansiosidonnaisista perhevapaista pitäisi lisätä.
Suomalaiset isät käyttävät noin 10 prosenttia ansiosidonnaisista perhevapaista. Perhevapaita ovat äitiysvapaa (105 arkipäivää), isyysvapaa (54 arkipäivää) sekä vanhempien oman päätöksen mukaan jaettava vanhempainvapaa (158 arkipäivää).
Ehdokkaan kommentti
Pereheillä tulee olla kuitenkin valinnavapaus, kumpi vanhemmista kulloinkin hoitaa lasta kotona.
4 Duuni ja yhteiskunta
11. Suomessa pitäisi lisätä paikallista sopimista työehtosopimusta laajemmin.
Työehtosopimuksessa voi olla sovittu oikeudesta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Tässä kysymyksessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan kaikkea työpaikka- tai yritystasolla tapahtuvaa sopimista.
Ehdokkaan kommentti
Ehkä näin voisi tehdä pienemmisssä järjestäytymättömissä yrityksissä. Työehtosopimusten yleissitovuudesta en olisi valmis luopumaan.
12. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää ulkomaista työvoimaa.
Ehdokkaan kommentti
Väestö vanhenee ja syntyvyys on alentunut. Työvoima tarvitaan mm. vanhustenhoitoon enemmän kuin suomalaisia näihin tehtäviin on tarjolla.
13. Jos robottien käyttö lisääntyy suomalaisilla työpaikoilla, Suomeen tarvitaan erillinen robottivero.
Ehdokkaan kommentti
Vaikka automatisaatio ja robotiikka eivät hävittäisikään työpaikkoja täysin, niin ainakin ne muuttavat työn luonnetta. Siinä vaiheessa robotiikka täytyy veroasiantuntijoiden mukaan ottaa myös verotuksen kohteeksi. – Uudistus voi hyvinkin tarkoittaa myös robotiikan verottamista. Muita vaihtoehtoja olisivat myös yleisemmin kiinteän omaisuuden verottaminen tai arvonlisäveron korottaminen.
14. Uskon, että tekoälyn hyödyntäminen lisää työllisyyttä Suomessa.
Ehdokkaan kommentti
Tekoäly on käytössä laajalti teollisuudessa, esim Uudenkaupungin autotehtaassa ei voitasi päästä nykyisiin tuotantomääriin ilman tekoälyä. Työntekijöitäkään ei tarvittaisi nykyistä määrää.
15. Osaamisen ylläpitäminen on ensisijaisesti työntekijän itsensä vastuulla.
Osaamisen ylläpitäminen ja tarvittaessa jopa uudelleenkouluttautuminen on toistunut työelämän murrokseen liittyvässä keskustelussa.
Ehdokkaan kommentti
Sekä työntekijän että työnantajan vastuulla
16. Suomessa tulisi ottaa kaikille käyttöön perustulo.
Tässä kysymyksessä perustulolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille maksetaan vastikkeettomasti rahaa toimeentuloa varten.
Ehdokkaan kommentti
Matalatasoinenkin perustulo antaa mahdollisuuden yrittää ja hankkia vapaasti lisätuloja. Se myös vähentää byrokratiaa jota nykyisessä sosiaaliturvssa on. Henkilöstöä vaputuu muihin tehtäviin.
5 Duunin luominen
17. Suomessa yrittäjän on helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä.
Ehdokkaan kommentti
Yksinyrittäjän ei ole helppo palkata ensimmäistä työntekijää. Irtisanominenkaan eii ole helppoa, mutta sen ei pidäkään olla liian helppoa. Toisaalta kv-yritykset pitävät irtisanomsta Suomessa helpompana kuin muissa Euroopan maissa koska irtisanovat yleensä eniten juuri Suomessa.
18. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa.
Ehdokkaan kommentti
Yrittäjillä on jo nykyisin työttömyyskassoja mutta usein yrittäjä havahtuu oikeusturvan puutteeseen ja velvollisuuksien paljouteen kun hän on siirtynyt yksityihenkilöstä yrittäjäksi.
19. Palkkatyön ja yrittäjyyden väliin syntynyt kevytyrittäjyys tulisi tunnistaa selkeämmin omaksi työnteon muodokseen.
Kevytyrittäjyys ja muut itsensä työllistämisen muodot haastavat olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Tässä kysymyksessä kevytyrittäjät nähdään palkansaajina, jotka hoitavat työnsä laskutuksen laskutuspalveluyritysten kautta.
Ehdokkaan kommentti
Keytyrittäjille olisi säädettävä samantasoinen työttömyysturva kuin palkansaajille.
Mikä vaalikone?
Tämä on työllisyyskysymyksiin keskittyvä vaalikone. Selvitämme ehdokkaiden ja äänestäjien näkemyksiä muun muassa yhteiskuntaan, toimeentuloon, työttömyyteen, työn tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Osallistu keskusteluun: #duunivaalit
Lue kaikki mitä vaaleista pitää tietää.
Tutustu vaalikoneen tilastoihin.
Duunitorin vaalikone
Vastaa vaalikoneeseen ja löydä sinulle sopivin ehdokas.
Tee vaalikone
