Uusimaa | Liberaalipuolue
Olen tietotekniikan diplomi-insinööri ja isä. Työajalla vastaan mediapalvelimien käyttöliittymäkehityksestä videoprosessoreita valmistavan ranskalaisyrityksen tuotekehitysyksikössä. Politiikkaan minut ajoi se toistuva puuttuminen elämämme ja arkemme valintoihin. Liian usein löytyy jokin sääntö, kielto tai viranomainen, joka tietää muiden puolesta, minkälaisia valintoja, kompromisseja ja vastuuta olemme valmiita kantamaan. Elämämme valinnat ja arkemme elintavat kuuluvat jokaiselle itselleen, eikä niitä tule rajoittaa ilman painavia perusteita.
Tee vaalikone nähdäksesi kysymykset, joista olette eri ja samaa mieltä.
Ehdokas on vastannut vaalikoneeseen 11.2.2019
Jokaisella on oikeus yksityisyyteen, myös tulojensa suhteen. En näe mitään väärää siinä, että palkoista puhutaan, ja on jopa toivottavaa että Suomessa opittaisiin luontevammin puhumaan palkasta ja rahasta. Pidän kuitenkin tärkeänä että kenenkään ei ole pakko luopua sen vuoksi yksityisyydestään. Palkkatietojen julkaiseminen anonyymisti lienee riittävä keino niihin käyttötarkoituksiin, joihin palkkojen avoimuutta halutaan.
Näissä asioissa ollaan menty paljon eteenpäin, mutta tekemistä vielä riittää. Yksi ongelma on esimerkiksi perhevapaiden käytön jakautuminen epätasaisesti sukupuolen mukaan. Tämä aiheuttaa työmarkkinoilla ongelmallisen tilanteen, jossa työnantajalla voi olla kannustin valita työtehtävään mies. Tämä ongelma voitaisiin korjata siirtämällä perhevapaiden käytöstä aiheutuvat kustannukset verorahoista maksettavaksi. Sosiaaliturva ei ole työnantajan tehtävä. Se kuuluu yhteiskunnalle.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään. Minimipalkan asettaminen korkealle sulkee vaikeasti työllistettäviä pois työelämästä ja edesauttaa heidän syrjäytymistään. Työn teko ei ole pelkästään palkan ansaitsemista ja voimaannuttavaa vastuun ottamista itsestään, se on myös työkokemuksen ja -osaamisen kerryttämistä, mikä mahdollistaa paremman työn ja palkan tulevaisuudessa. Työ integroi tehokkaasti yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. On väärin, että jäykät työmarkkinamme sulkevat työn mahdollisuuden niin monelta pois. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia palkan sopivasta tasosta ilman yleissitovuuden tuomia rajoitteita. Toimiva sosiaaliturva takaa, että työntekijän ei tarvitse tehdä sopimusta, jonka ei koe olevan oman etunsa mukaista. On tarpeetonta luoda päällekkäistä turvaverkkoa jäykkien työelämän rakenteiden muodossa.
Edut eivät ole sillä tasolla, että ne varsinaisesti houkuttelisivat jättäytymään työelämästä pois, mutta työttömättömäksi päätyvälle voi sosiaaliturvan taso ja rakenne muodostua kannustinloukuksi.
Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä ja vaihtelee 300 päivästä 500 päivään. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 300 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 58-vuotiaille, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 500 päivää.
Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa tulisi lyhentää, sen tasoa progressiivisesti laskea ja pidemmällä aikavälillä siitä, tai ainakin sen tulosidonnaisuudesta luopua kokonaan. Sosiaaliturvan tarkoitus on huolehtia heistä, jotka eivät siihen itse kykene ja toimia turvaverkkona, sillä jokainen meistä voi kohdata odottamattomia vastoinkäymisiä. Ei kuitenkaan ole mielekästä, että maksamme enemmän veroja vain sen vuoksi, että saamme samoja euroja takaisin ei-välttämättöminä tulonsiirtoina. Turhia tulonsiirtoja tulee karsia ja tulosiirtojen ansiosidonnaisuutta pidemmällä aikavälillä laskea, sillä se johtaa matalamman veroasteen myötä laajempaan vapauteen päättää omasta elämästään.
Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta voidaan leikata, jos työtön ei ole ollut työllistymisensä suhteen aktiivinen lainsäädännössä määrätyllä tavalla.
Sosiaaliturvaa tulisi kehittää vastikkeettomaan suuntaan, koska se vapauttaa sosiaaliturvan hoitamiseen ja hakemiseen katoavaa aikaa ja rahaa arvokkaampaan käyttöön. Aktiivimalli on pieni muutos joka vain lisäsi sosiaaliturvan vastikkeellisuutta.
Työttömällä on nykyään kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka jälkeen hänellä ei ole pätevää syytä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin.
Työttömän valvonta ja ohjaaminen rangaistuksilla on tarpeellista vain vastikkeellisessa sosiaaliturvassa. Sosiaaliturvaa tulisi kehittää vastikkeettomaan suuntaan. Se poistaa sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa ja jättää työntekijän päätettäväksi viranomaisen sijaan minkälaista työtä haluaa hakea.
Nykyinen työaikalaki on 20 vuotta vanha. Se ei tunnista esimerkiksi etätyötä, matka-aikana tehtyä työtä tai perinteistä toimiston ulkopuolella tehtävää työtä.
Työntekijän ja työnantajan tulee voida vapaasti neuvotella kuinka työ hoidetaan. Toimiva sosiaaliturva takaa, että työntekijän ei tarvitse tehdä sopimusta, josta itse ei koe hyötyvänsä. Etätyö ja muut perinteisen toimiston ulkopuolella tehtävät työt ovat jo monelle arkea. Lainsäädäntö tulee päivittää ajan tasalla.
Kasvanut työn tehokkuus laskee sitä työmäärää, mitä työntekijän on tehtävä ansaitakseen riittävästä menojensa maksamiseksi. Ei ole syytä olettaa etteikö tehokkuus jatkaisi kasvuaan ja sen myötä tulemme näkemään lyhyempien työviikkojen yleistymistä. Tämä ei kuitenkaan ole muutos, jota jokin viranomainen tai etujärjestö voi päättää vaan muutos tapahtuu markkinaehtoisesti ja kun työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia työn ehdoista.
Suomalaiset isät käyttävät noin 10 prosenttia ansiosidonnaisista perhevapaista. Perhevapaita ovat äitiysvapaa (105 arkipäivää), isyysvapaa (54 arkipäivää) sekä vanhempien oman päätöksen mukaan jaettava vanhempainvapaa (158 arkipäivää).
On tärkeää että perheet voivat vapaasti valita kuinka käyttävät perhevapaansa. Perheiden tilanteet ovat erilaiset eikä yksi malli sovellu kaikille perheille. Eikä voida olettaa että joka perheessä edes olisi miestä. Jokaisella perheellä on paras ymmärrys siitä, kuinka perhevapaat käytetään mahdollisimman tehokkaasti perheen hyväksi. Tätä ei pidä lähteä hankaloittamaan esimerkiksi perhevapaalle asetettavilla sukupuolikiintiöillä.
Työehtosopimuksessa voi olla sovittu oikeudesta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Tässä kysymyksessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan kaikkea työpaikka- tai yritystasolla tapahtuvaa sopimista.
Palkansaajalla ja työnantajalla tulee olla vapaus tehdä työtä koskevia sopimuksia ilman yleissitovuuden tuomia esteitä ja rajoituksia. Työehtojen yleissitovuus on vastoin sopimusvapautta ja se sulkee osan työvoimasta ulos työelämästä. On tärkeää että yleissitovuudesta luovutaan mahdollisimman pian.
Ikärakenteen muutos lisäävät ulkomaalaisen työvoiman tarvetta. Sinänsä työvoiman ylläpito ei ole välttämättömyys, mutta tällöin valtion menoja on supistettava entistä reippaammin. On kuitenkin selvää, että valtion budjetin pitäminen tasapainossa on helpompaa, jos työvoima Suomessa ei lähde supistumaan.
Robottiverossa ei ole mitään mieltä. Miksi tuottavuuden kasvua tulisi rajoittaa lisäverolla? Ehdotammeko samalla koulutuksen tai työkokemukseen perustuvaa osaamisveroa?
Työ ja tehokkuus synnyttävät uutta työtä. Näin on ollut tähän asti enkä näe miksi tekoälyn suhteen asiat olisivat toisin. Vaikka tekoäly ja robotit voisivat hoitaa kaikki välttämättömät työt, ja meidän ei tarvitsisi työskennellä perustarpeiden täyttämiseksi, haluaisimme silti viihdettä ja se tarkoittaisi mahdollisuutta käytännössä rajattomaan työhön. Artisti voi hioa kappalettaan vaikka vuosia, kirjailija voi uudellenkirjoittaa teostaan vielä kerran uudelleen, elokuvan tai pelin erikoistehosteita tai pelattavuutta voidaan säätää käsityönä loputtomasti. Työ on asia, joka ei koskaan tule loppumaan.
Osaamisen ylläpitäminen ja tarvittaessa jopa uudelleenkouluttautuminen on toistunut työelämän murrokseen liittyvässä keskustelussa.
Työntekijällä on paras ymmärrys ja parhaat lähtökohdat oman osaamisen kehittämiseksi.
Tässä kysymyksessä perustulolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille maksetaan vastikkeettomasti rahaa toimeentuloa varten.
Suomessa tulisi siirtyä vastikkeettomaan sosiaaliturvaan, koska se vapauttaa sosiaaliturvan hoitamiseen ja hakemiseen katoavaa aikaa ja rahaa arvokkaampaan käyttöön. Vastikkeellista sosiaaliturva perustellaan joskus vapaamatkustamisen estämisellä. Tässä kuitenkin on vaikea onnistua, ja nykyjärjestelmä mahdollistaa moninaisia tapoja elää muiden kustannuksella. Perustulon sijaan pidän parempana ratkaisuna tilimallista vastikkeetonta sosiaaliturvaa, sillä se on pelkän tulonsiirron sijaan monipuolisempi työkalu. Tilimallin avulla pienet työllistämiset onnistuvat kevyemmällä byrokratialla, se kutistaa palveluiden käyttöä rajoittavaa verokiilaa ja malli kannustaa pidempijänteiseen rahankäytön suunnitteluun.
Jäykät työmarkkinat ovat huono tapa tehdä sosiaaliturvaa. Riskitön kynnys työllistää ja joustava työehdoista sopiminen takaavat, että mahdollisimman monella on edellytykset olla mukana työelämässä. Sosiaaliturva ottaa kopin, jos työelämästä tipahtaa ulos. Tutkimuksen mukaan vaikeaksi tehty irtisanominen lisää työelämästä syrjäytymisiä. Joustavammilla työmarkkinoilla työttömänä pysytään vähemmän aikaa ja työttömyysaika jakaantuu tasaisemmin.
Eri ryhmien välillä vaihtelevat sosiaaliturvan säännöt ja käytännöt vaikeuttavat ryhmästä toiseen siirtymistä. Sosiaaliturvan tulisi toimia samalla tavalla oli sen käyttäjä sitten työntekijä, yrittäjä, osa-aikainen, työtön tai opiskelija. Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa tilimalliseksi ja vastikkeettomaksi. Sosiaaliturva ei saisi nousta kynnyskysymykseksi kun työtön harkitsee yrittäjäksi lähtemistä.
Kevytyrittäjyys ja muut itsensä työllistämisen muodot haastavat olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Tässä kysymyksessä kevytyrittäjät nähdään palkansaajina, jotka hoitavat työnsä laskutuksen laskutuspalveluyritysten kautta.
Lainsäädännön tulee mukautua muuttuvaan maailmaan.
Tämä on työllisyyskysymyksiin keskittyvä vaalikone. Selvitämme ehdokkaiden ja äänestäjien näkemyksiä muun muassa yhteiskuntaan, toimeentuloon, työttömyyteen, työn tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Osallistu keskusteluun: #duunivaalit
Lue kaikki mitä vaaleista pitää tietää.
Tutustu vaalikoneen tilastoihin.
Vastaa vaalikoneeseen ja löydä sinulle sopivin ehdokas.
Tee vaalikoneSuosikkejasi ei tallenneta! Rekisteröidy, niin voit palata niihin vielä myöhemmin.
Suosikkejasi ei tallenneta! Rekisteröidy, niin voit palata niihin vielä myöhemmin.
Rekisteröidy, niin voit tallentaa lisää suosikkeja ja palata niihin vielä myöhemmin.
Tehdäksemme työnhaustasi helpompaa, käytämme Duunitorin palvelussa evästeitä ja vastaavia verkkopalvelun toimivuutta edistäviä teknologioita. Duunitorin keräämien selaintietojen avulla voimme näyttää sinulle osuvampia ilmoituksia Duunitorilla ja muualla verkossa. Hyväksymällä evästeet jatkat sivuston käyttöä kuten aiemmin. Lue tarkemmin tietosuojaselosteestamme.
Mikäli et halua Duunitorin keräävän tietosuojaselosteessa mainittuja selaintietoja vierailustasi, mahdollistavat useimmat selainohjelmat eväste-toiminnon poiskytkemisen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin Duunitorin ylläpitämien sivujen ja tarjoamien palveluiden asianmukaiselle toimimiselle.
Evästeiden poiskytkentä yleisimmissä selaimissa:
Chrome
Valitse Muokkaaminen ja hallinta -valikosta kohta Asetukset.
Valitse sivun alaosassa Lisäasetukset.
Valitse Tietosuoja ja turvallisuus -osiossa Sisältöasetukset.
Valitse Evästeet.
Firefox
Valitse päävalikosta kohta Asetukset.
Valitse Tietosuoja ja turvallisuus.
Valitse Historiatiedot -kohdassa alasvetovalikosta Valitut historiatiedot.
Safari
Valitse Safari-valikosta kohta Asetukset.
Valitse Yksityisyys.
Valitse Estä kaikki evästeet tai Verkkosivujen datan hallitseminen.
Microsoft Edge
Valitse päävalikosta kohta Asetukset.
Valitse Näytä lisäasetukset.
Valitse suojaustaso valikon alaosan kohdasta Evästeet.
Mikäli muutit selainasetuksiasi, niin päivitä sivu.