Anton Murola
Pirkanmaa | Liberaalipuolue
Olen perheenisä ja yrittäjä Akaasta. Perheeseen kuuluvat puolisoni, kaksi lasta ja koira. Toimin Akaassa varavaltuutettuna sekä perusturvavaliokunnan varajäsenenä ja olen ollut Liberaalipuolueessa mukana aivan sen alkutaipaleelta asti ja toimin Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtajana sekä puoluevaltuuston jäsenenä. Vaikka kunnallispolitiikassa olen vain varapaikoilla, olen päässyt osallistumaan useisiin kokouksiin ja ollut vaikuttamassa osana päätöksentekoa. Politiikkaan lähdin mukaan silkasta tyytymättömyydestä vallalla olevaan politiikkaan ja puolueisiin, jotka ovat niin lähellä toisiaan, ettei ulostulojaan aina voi erottaa toisistaan ja jotka lähinnä pyrkivät nousemaan lehtereille lupaamalla mahdottomia eturyhmilleen, mikä pitkällä aikavälillä on johtanut ylisuureen julkiseen sektoriin, massiivisiin tulonsiirtoihin keskiluokan sisällä, krooniseen rahapulaan ja velkaantumiseen, joiden kaikkien takia perustoiminnot kärsivät.
Samaa mieltä kanssasi
Eri mieltä kanssasi
Tee vaalikone nähdäksesi kysymykset, joista olette eri ja samaa mieltä.
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokas on vastannut vaalikoneeseen 19.2.2019
1 Duuni ja toimeentulo
1. Palkkatietojen pitäisi olla avoimia työpaikoilla.
Ehdokkaan kommentti
Pidän tärkeämpänä palkkavertailukulttuurin syntymistä kuin kyttäys- ja kyräilypotentiaalin lisäämistä.
2. Työelämässä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo.
Ehdokkaan kommentti
Samapalkkaisuus on ollut tosiasia jo pitkään taulukkopalkkaisten keskuudessa ja johtotehtävissä työskentelee yhä useammin naisia. On sanottu, että naiset ovat varovaisempia uran edistäjiä ja helpommin tyytyvät turvalliseen vakanssiin, siinä missä miehet neuvottelevat palkasta, positioista ja eduista aggressiivisemmin. Epäilemättä yhä edelleen löytyy tytöttelyä ja pojittelua, mutta ne jäävät hiljalleen unholaan asenneilmapiirin muutoksen myötä.
3. Vaikeasti työllistettäville, kuten osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa.
Ehdokkaan kommentti
Mikäli työstä ei selviä normaalipanoksella, on työstä saatavan korvauksenkin oltava pienempi. Mikäli työntekijä kehittyy tai työkykynsä paranee ja annettu panos myös, tulee palkankin nousta.
2 Ei duunia
4. Suomessa on niin hyvät työttömyysetuudet, että täällä on houkuttelevaa olla työtön.
Ehdokkaan kommentti
Vaikka tuilla ei herroiksi elelisikään, tuen menettämiseen esim "liiallisen työnteon" tai "liiallisen työnhakuaktiivisuuden loukatessa TE-henkilön preferenssejä" - takia syntyvä riski muodostaa tehokkaan kannustinloukun. On varmasti tukien väärinkäyttäjiäkin, mutta uskon suuren osan työttömistä haluavan tehdä elantonsa työllä, koska sillä on myös vahva sosiaalinen vaikutus.
5. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa on lyhennettävä.
Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä ja vaihtelee 300 päivästä 500 päivään. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 300 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 58-vuotiaille, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 500 päivää.
Ehdokkaan kommentti
Tiedetään, että työnhaussa ja työn saannissa on tilastollinen piikki tukikuukausien lopulla, on perusteltua sanoa, että ansiosidonnainen joissakin tapauksissa "jättää kotiin". Kun vielä huomioidaan, että kassan osuus ansiosidonnaisesta on vain 5% ja julkisyhteisöllä on loppuvastuu, eli myös kassaan kuulumattomat maksavat vaikka eivät voi ansiosidonnaista saada, tulisi järjestelmä uudistaa laajemmiltikin.
6. Aktiivimalli on onnistunut uudistus.
Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta voidaan leikata, jos työtön ei ole ollut työllistymisensä suhteen aktiivinen lainsäädännössä määrätyllä tavalla.
Ehdokkaan kommentti
En tiedä, oliko uudistus kaikinpuolin onnistunut, mutta jonkinlainen korrelaatio lain voimaantulolla ja työllisyysasteen nopeahkolla nousulla on. Kausaatiosta en tiedä, koska en tunne kaikkia asiaan liittyvien tilastointitapojen sisältöä: eli onko esim. "tyypillisiä" kunnan hanttihommiin tempputyöllistettyjä ja "pakkokurssitettavia" laskettu työvoimaan.
7. Työttömän pitäisi vastaanottaa työtä, joka ei suoraan vastaa hänen osaamistaan tai koulutustaan.
Työttömällä on nykyään kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka jälkeen hänellä ei ole pätevää syytä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin.
Ehdokkaan kommentti
Näin ainakin työttömyyden pitkittyessä. Tiedän tapauksia, joissa omaa koulutus- ja osaamistaustaa käytetään työllistymisen ehkäisyyn, vaikka itse työhön olisi kykenevä. Uskon kuitenkin valtaosalla olevan rehellinen halu päästä soveltamaan omaa suoraa osaamistaan. Ehkä tähän ongelmaan hakisin pitkän ajan ratkaisua vähemmän "muotittavista" koulutuslinjoista?
3 Duunipäivä
8. Työntekijän on saatava nykyistä vapaammin päättää, missä ja milloin tekee työnsä.
Nykyinen työaikalaki on 20 vuotta vanha. Se ei tunnista esimerkiksi etätyötä, matka-aikana tehtyä työtä tai perinteistä toimiston ulkopuolella tehtävää työtä.
Ehdokkaan kommentti
Jos työntekijä kokee, että pystyy samaan tai parempaan suoritteeseen tekemällä vaikka kolme päivää etätöinä, niin työnantajan puolelta on pelkästään tyhmää kieltää edes kokeilemasta asiaa. #Duunivaalit
9. Suomessa pitäisi siirtyä lyhennettyyn työviikkoon (esimerkiksi 6-tuntiseen työpäivään tai nelipäiväiseen työviikkoon), vaikka palkka pienenisi samassa suhteessa, jotta yhä useammalle olisi töitä.
Ehdokkaan kommentti
Linja ym. mekaanisen suorittamisen tapauksissa tuollainen voisi olla perusteltua esim. suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta, mutta muutoksen on lähdettävä työmarkkinasta itsestään. Ruotsissa on autokorjaamo, joka siirtyi kahteen 6h työvuoroon ja seurauksena oli läpimenon merkittävä kasvu ja työvirheiden aleneminen. Tämä tietysti edellyttää, että asiakasvirtaa on tarpeeksi. On tietenkin totta, että on paljon tuottamatonta aikaa, jota karsimalla lyhyempi työpäivä voisi olla mahdollinen ja jopa samalla palkallakin, jos "läpimeno" ei huonone. Eli Suomessa ei "pidä tehdä" vaan "voidaan tehdä".
10. Miesten osuutta ansiosidonnaisista perhevapaista pitäisi lisätä.
Suomalaiset isät käyttävät noin 10 prosenttia ansiosidonnaisista perhevapaista. Perhevapaita ovat äitiysvapaa (105 arkipäivää), isyysvapaa (54 arkipäivää) sekä vanhempien oman päätöksen mukaan jaettava vanhempainvapaa (158 arkipäivää).
Ehdokkaan kommentti
Tämä on perheiden sisäinen valinta ja siihen vaikuttaa perheen sisäiset ansiotasot, joissain tapauksissa hoivavietin määrä, mutta myös ummehtuneet asenteet työpaikoilla. Eli en kannata mitään pakkoa, mutta kannatan isien suurempaa osallisuutta ja yhteiskunnallisen keskustelun käymistä, jonka seurauksena isät viettäisivät enemmän aikaa lastensa kanssa.
4 Duuni ja yhteiskunta
11. Suomessa pitäisi lisätä paikallista sopimista työehtosopimusta laajemmin.
Työehtosopimuksessa voi olla sovittu oikeudesta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Tässä kysymyksessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan kaikkea työpaikka- tai yritystasolla tapahtuvaa sopimista.
Ehdokkaan kommentti
Ensiksi tulisi saattaa kaikki työnantajat (järjestäytyneet ja järjestäytymättömät) samalle tasolle toistensa kanssa. Nyt järjestäytymättömillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia käyttää TES oikeuttamia paikalliseen sopimiseen liittyviä tapoja. On myös aiheellinen keskustelu, että tarvitsemmeko yleissitovuutta? Edunvalvonnan ja massavoiman suhteen tarve on ilmeinen, mutta tuleeko yleissitovuuden koskea kaikkia niitä, jotka eivät ole mitään sopineet? #Duunivaalit
12. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää ulkomaista työvoimaa.
Ehdokkaan kommentti
Matkailu avartaa ja eri puolilla on erilaisia taitoja ja osaamista. Virasto tarvitsee jatkuvaa kasvua ja lisää veronmaksajia. Elinkeinoelämästä en olisi niin varma, vaikka eittämättä työvoiman saatavuus on hitaastikin kasvavan terveen liiketoiminnan toteutumisen perusedellytys. En kannata keinotekoisia esteitä eri ihmisten halutessa toteuttaa / olla osana elinkeinotoimintaa.
13. Jos robottien käyttö lisääntyy suomalaisilla työpaikoilla, Suomeen tarvitaan erillinen robottivero.
Ehdokkaan kommentti
Lähtökohtaisesti Suomessa verotetaan ihan tarpeeksi, mutta mikäli muutos olisi yhteiskunnallisesti kouriintuntuva ja lopulta uhkaisi yhteiskuntarauhaa, minun olisi helppo nähdä tilanne toisin. Toki asiassa esiintyisi verokilpailua, mikäli vastaavia veroja otettaisiin käyttöön muuallakin ja mielipuolinen verottaminen tuskin tulisi asiassa koskaan kyseeseen.
14. Uskon, että tekoälyn hyödyntäminen lisää työllisyyttä Suomessa.
Ehdokkaan kommentti
Ensisijaisesti monotonista toimistotyötä tekevät luultavasti joutuvat YT-luudan eteen, mutta kokonaisuutena vapautuneiden ihmisresurssien lomasta todennäköisesti syntyy jotain uutta. Jos työllisyys ei suoranaisesti laskisi, pitkällä aikavälillä muutos ei välttämättä olisi suuri suuntaan tai toiseen. Ymmärrän, että saatan syyllistyä tässä optimismiin, mutta optimismi on toivoa sisältävänä voimana parempi kuin tuomiopäivän manaaminen.
15. Osaamisen ylläpitäminen on ensisijaisesti työntekijän itsensä vastuulla.
Osaamisen ylläpitäminen ja tarvittaessa jopa uudelleenkouluttautuminen on toistunut työelämän murrokseen liittyvässä keskustelussa.
Ehdokkaan kommentti
Kaikki tekeminen on ensisijaisesti yksilön omalla vastuulla. Mutta jos esim. työnantaja ei tarjoa mahdollisuuksia kouluttautumiseen, vaikka halua olisi ja se olisi myös yrityksen etu, se saattaa rikkoa muten hyvän työsuhteen. Ketään tuskin voi pakottaa oppimaan. Siihen tulee olla oma halu.
16. Suomessa tulisi ottaa kaikille käyttöön perustulo.
Tässä kysymyksessä perustulolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille maksetaan vastikkeettomasti rahaa toimeentuloa varten.
Ehdokkaan kommentti
Nykyinen perusturvamalli ei ole hyvä, koska se rakentaa tehokkaan kannustinloukun ja tukiin oikeutettu saattaa monesti joutua mielipuolisen viranomaistyön pelinappulaksi. Asiassa on tärkeätä määritellä mitä tukia yhdistetään. Päällimmäisenä mieleeni tulevat työttömyystuki, kansaneläke ja ehkä osa asumistuestakin. En osaa sanoa olisiko haluttu malli tili- vai tulomallia. Tilimalli sisältäisi rajallisuuden, joka ei olisi huono asia - viitaten aiempaan vastaukseen ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä.
5 Duunin luominen
17. Suomessa yrittäjän on helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä.
Ehdokkaan kommentti
Olen kuullut tarinoista puolesta ja vastaan. Varoituskäytännöllä (kolmannesta ulos) homma ilmeisesti käy, mutta saattaa ottaa pitkän ajan, mikäli epäasiallinen käytös muistuttaa italialaista lakkoa. Pitkäaikainen haitta "negatiivisesta henkilöstä" johtuen on pahimmillaan vakava haitta koko työyhteisölle. Tämä koskettaa erityisesti alle 10 henkilön yrityksiä.
18. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa.
Ehdokkaan kommentti
Yrittäjän turvaverkko on kehno, koska liiketoiminta tulee ajaa todistettavasti alas ennen kuin tukia voi saada. Tämä tehokkaasti "estää" vanhan elinkeinon harjoittamisen, mikäli sille tulisi mahdollisuus ja toisaalta vie kaikkineen paljon aikaa. Lisäksi YEL -järjestelmän tulisi karruttaa eläkettä kansaneläkkeen päälle, pelkästään koska yrittäjät vastikkeetta tilittävät kaikki palkkoihin liittyvät verot ja "verot" sekä myynnin arvonlisäverot - eli ovat avainasemassa mahdollistamassa yhteiskunnan sisäisen rahan virtaamisen, jotta hyvinvointipalvelut voivat ylipäätään toteutua! #Duunivaalit
19. Palkkatyön ja yrittäjyyden väliin syntynyt kevytyrittäjyys tulisi tunnistaa selkeämmin omaksi työnteon muodokseen.
Kevytyrittäjyys ja muut itsensä työllistämisen muodot haastavat olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Tässä kysymyksessä kevytyrittäjät nähdään palkansaajina, jotka hoitavat työnsä laskutuksen laskutuspalveluyritysten kautta.
Ehdokkaan kommentti
Tässä tulisi työn suorittajan itse antaa valita, että esim. onko YEL tai TyEL velvollinen, jonka perusteella toiminta lokeroidaan ja antaa Viraston tyytyä siihen. Tärkeämpää olisi saada perusturva sellaiseksi, että tässä tapauksessa kevytyrittäjällä ei ole veitsi kurkulla, että "pystyikö nyt tehdä liikaa ja ensikuussa ei välttämättä olekaan niin paljoa hommaa, mutta TE -laitos epää tuen". #Duunivaalit
Mikä vaalikone?
Tämä on työllisyyskysymyksiin keskittyvä vaalikone. Selvitämme ehdokkaiden ja äänestäjien näkemyksiä muun muassa yhteiskuntaan, toimeentuloon, työttömyyteen, työn tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Osallistu keskusteluun: #duunivaalit
Lue kaikki mitä vaaleista pitää tietää.
Tutustu vaalikoneen tilastoihin.
Duunitorin vaalikone
Vastaa vaalikoneeseen ja löydä sinulle sopivin ehdokas.
Tee vaalikone
