Amos Ahola
Helsinki | Liberaalipuolue
Olen 36-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuusyrityksessä asiantuntijatiimin vetäjänä ja muutaman vuoden verran ohjelmistoyrittäjänä. Viimeisten viiden hallituksen kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Toistaiseksi tekemättä olevat rakenteelliset uudistukset ovat sosiaaliturvauudistus, työmarkkinoiden vapauttaminen, alueellisten tulonsiirtojen minimoiminen, henkilökohtaisen konkurssin salliminen, eläkejärjestelmän purkaminen oikeudenmukaisesti sekä kotitalouksien ja julkisen sektorin velkaantumisen taittaminen. Kaikki nämä uudistukset ovat sinänsä toteutettavissa lainsäätäjän kynällä, mutta mielestäni on tärkeää että päättäjämme pohtivat myös hallituskausien ylittäviä teemoja - vaikka edellä mainittujen rakenteellisten uudistusten tarpeesta on melko vahva konsensus, on hallintomme ollut kyvytön niitä tekemään. Tämä johtuu merkittävältä osin maamme edunvalvontakoneiston vahvuudesta, ja toisaalta siitä, että poliitikkojemme menestystä mitataan sillä kauanko he kykenevät pysymään vallassa kiinni. Siksi ongelmien ratkaisun siirtäminen aina seuraavien vaalien jälkeiseen aikaan on demokraattisen järjestelmämme valuvika, jonka näkisin mielelläni korjattavan esimerkiksi rajaamalla kansanedustajien kaudet maksimissaan kahteen, tai muuten tekemällä urapolitikointi mahdottomaksi. Myös puolueiden lähipiiriin kuuluvien yhdistysten ja säätiöiden harrastamaa varallisuuden kerryttämistä olisi syytä hillitä ja puoluetukia merkittävästi pienentää. En vaalikampanjassani lupaa yhdellekään eturyhmälle enemmän rahaa, sillä julkisen talouden velkaantumisen lopettaminen vaatii kulukuria. Sen sijaan lupaan jokaiselle ihmiselle enemmän vapautta päättää omista asioistaan pienemmän julkisen sektorin ja pienemmän verokiilan myötä. Ajamani perustuloon perustuva sosiaaliturvauudistus on kustannusneutraali, ja se mahdollistaa työllisyyspalvelujen keskittämisen vain niihin kansalaisiin, jotka niitä haluavat käyttää nykyisen aktiivimallin sijaan. Ratkaisut maamme ongelmiin ovat olemassa, ja Liberaalipuolueella ei ole mitään hävittävää niiden käyttämisessä.
Samaa mieltä kanssasi
Eri mieltä kanssasi
Tee vaalikone nähdäksesi kysymykset, joista olette eri ja samaa mieltä.
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokas on vastannut vaalikoneeseen 4.2.2019
1 Duuni ja toimeentulo
1. Palkkatietojen pitäisi olla avoimia työpaikoilla.
Ehdokkaan kommentti
Mielestäni palkkatietojen avoimuus on yksi parhaista keinoista järjestäytyä, sillä yleensä heikoimmassa asemassa ovat ne jotka joko eivät uskalla tai osaa pyytää. Jokaisen pitää silti itse saada päättää onko hänen palkkatietonsa avointa työpaikan sisällä vai ei.
2. Työelämässä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo.
Ehdokkaan kommentti
Merkittävin selittävin tekijä sukupuolien välisissä palkkaeroissa ovat omat valinnat, joko koulutuksen tai uran suhteen.
3. Vaikeasti työllistettäville, kuten osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa.
Ehdokkaan kommentti
Yleiset työehtosopimukset pitäisi purkaa, ja minimipalkka kirjata lakiin - jokaisen työnhakijan pitää olla samalla viivalla. Palkaton työ ja erilaiset palkattomat "työharjoittelut" pitäisi kriminalisoida.
2 Ei duunia
4. Suomessa on niin hyvät työttömyysetuudet, että täällä on houkuttelevaa olla työtön.
Ehdokkaan kommentti
Sosiaaliturva on yläpäästä liian antelias, parhaiten pärjäävät ne, jotka oppivat pelaamaan järjestelmää. Samaan aikaan heikoimmassa olevassa olevien sosiaaliturva on heikko.
5. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa on lyhennettävä.
Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä ja vaihtelee 300 päivästä 500 päivään. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 300 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 58-vuotiaille, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 500 päivää.
Ehdokkaan kommentti
Ansiosidonnainen tuhoaa osaamisen, ja poistaa kannustimet ruveta yrittäjäksi kilpailemaan entisen työntantajan kanssa. Ansiosidonnaisen pituus voisi olla vaikka puoli vuotta, ja tuen pitäisi laskea lineaarisesti niin, että ensimmäisenä päivänä ansiosidonnaisen määrä on 100% ja viimeisenä 1% työttömyyttä edeltävistä ansiotuloista. Näin ansiosidonnainen olisi alkuun nykyistä anteliaampi, mutta alenisi nopeasti. Tämän lisäksi ansiosidonnaista pitäisi maksaa kaikille, ei pelkästään liittoihin tai kassoihin kuuluville. Tämä siksi, että 95% ansiosidonnaisesta rahoitetaan julkisista varoista.
6. Aktiivimalli on onnistunut uudistus.
Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta voidaan leikata, jos työtön ei ole ollut työllistymisensä suhteen aktiivinen lainsäädännössä määrätyllä tavalla.
Ehdokkaan kommentti
Aktiivimallin sijaan kannatan Aholan perustulomallia: Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin. Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä. Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin. Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi. Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.
7. Työttömän pitäisi vastaanottaa työtä, joka ei suoraan vastaa hänen osaamistaan tai koulutustaan.
Työttömällä on nykyään kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka jälkeen hänellä ei ole pätevää syytä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin.
Ehdokkaan kommentti
Mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa vastaan mitään työtä, mutta sosiaaliturvan pitää olla riittävän niukkaa, jotta kannustimet ottaa vastaan työtä syntyy. Karensseista luopuisin kokonaan.
3 Duunipäivä
8. Työntekijän on saatava nykyistä vapaammin päättää, missä ja milloin tekee työnsä.
Nykyinen työaikalaki on 20 vuotta vanha. Se ei tunnista esimerkiksi etätyötä, matka-aikana tehtyä työtä tai perinteistä toimiston ulkopuolella tehtävää työtä.
Ehdokkaan kommentti
Tämä on työnantajan ja työntekijän välinen sopimusasia, eikä siitä pidä säätää lailla.
9. Suomessa pitäisi siirtyä lyhennettyyn työviikkoon (esimerkiksi 6-tuntiseen työpäivään tai nelipäiväiseen työviikkoon), vaikka palkka pienenisi samassa suhteessa, jotta yhä useammalle olisi töitä.
Ehdokkaan kommentti
Lailla työviikkoa ei pidä lyhentää, mutta kannustimet lyhyempään työviikkoon kannattaa luoda puolin ja toisin. Toteuttaisin näin: työn sivukuluista 50% maksetaan ensimmäisestä 30 viikkotunnista, ja 50% sen ylittävästä 7,5 tunnista, syntyy työnantajalle insentiivi tarjota työntekijälle lyhyempää työviikkoa. Jos työntekijä arvostaa vapaa-aikaansa korkeampia ansioita enemmän, hän voi tarjoukseen halutessaan tarttua.
10. Miesten osuutta ansiosidonnaisista perhevapaista pitäisi lisätä.
Suomalaiset isät käyttävät noin 10 prosenttia ansiosidonnaisista perhevapaista. Perhevapaita ovat äitiysvapaa (105 arkipäivää), isyysvapaa (54 arkipäivää) sekä vanhempien oman päätöksen mukaan jaettava vanhempainvapaa (158 arkipäivää).
Ehdokkaan kommentti
Vaikka kiintiöt tai muu pakottava lainsäädäntö tuntuvat helpolta keinoilta tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa, ne rajoittavat vanhempien vaihtoehtoja. Mielestäni perheille pitää antaa vapaus päättää itse siitä, miten perhevapaat jaetaan vanhempien kesken.
4 Duuni ja yhteiskunta
11. Suomessa pitäisi lisätä paikallista sopimista työehtosopimusta laajemmin.
Työehtosopimuksessa voi olla sovittu oikeudesta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Tässä kysymyksessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan kaikkea työpaikka- tai yritystasolla tapahtuvaa sopimista.
Ehdokkaan kommentti
Työmarkkinajärjestöjen valta ja varallisuus on tässä maassa niin suuria, että ne ovat valmiita uhraamaan sekä maan että jäsenensä pitääkseen niistä kiinni. Yleissitovista työehtosopimuksista pitää luopua, ja minimipalkka säätää lailla.
12. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää ulkomaista työvoimaa.
Ehdokkaan kommentti
Uskon, että suomalaisia ei millään saada motivoitua tekemään kaikkia niitä töitä mitä tässä maassa on tulevaisuudessa tehtävä. Valitettavasti.
13. Jos robottien käyttö lisääntyy suomalaisilla työpaikoilla, Suomeen tarvitaan erillinen robottivero.
Ehdokkaan kommentti
Koneiden käyttö on lisääntynyt (suomalaisilla) työpaikoilla aina kehruu-Jennystä saakka, lisääntyy vastaisuudessakin, ja hyvä niin. Jos tulevaisuudessa tarvitaan uusi läpileikkaava vero, niin huomattavasti parempia vaihtoehtoja on olemassa kuin työn tuottavuuden kasvua haittaava robottivero.
14. Uskon, että tekoälyn hyödyntäminen lisää työllisyyttä Suomessa.
Ehdokkaan kommentti
Jokaisen työn tuottavuutta kasvattavan investoinnin tarkoitus on vähentää työllisyyttä, ei lisätä sitä. Tämä ei silti tarkoita etteikö tekoälyyn kannata investoida.
15. Osaamisen ylläpitäminen on ensisijaisesti työntekijän itsensä vastuulla.
Osaamisen ylläpitäminen ja tarvittaessa jopa uudelleenkouluttautuminen on toistunut työelämän murrokseen liittyvässä keskustelussa.
Ehdokkaan kommentti
Jokaisen, jolla on yli vuosikymmen eläkeikään, on syytä huolehtia osaamisensa päivittämisestä jatkuvasti. Työnantajien kannattaa tätä toki tukea, ja työntekijän kannattaa sitä työnantajalta pyytää.
16. Suomessa tulisi ottaa kaikille käyttöön perustulo.
Tässä kysymyksessä perustulolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille maksetaan vastikkeettomasti rahaa toimeentuloa varten.
Ehdokkaan kommentti
Kyllä! Toteuttaisin näin: Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin. Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä. Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin. Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi. Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.
5 Duunin luominen
17. Suomessa yrittäjän on helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä.
Ehdokkaan kommentti
Ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on valtava riski.
18. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa.
Ehdokkaan kommentti
Sosiaaliturvajärjestelmämme on ongelmallinen yrittäjien näkökulmasta - perustulo auttaisi tähänkin niin, että yrityksiä voisi perustaa porukallakin ilman riskiä mierontiestä.
19. Palkkatyön ja yrittäjyyden väliin syntynyt kevytyrittäjyys tulisi tunnistaa selkeämmin omaksi työnteon muodokseen.
Kevytyrittäjyys ja muut itsensä työllistämisen muodot haastavat olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Tässä kysymyksessä kevytyrittäjät nähdään palkansaajina, jotka hoitavat työnsä laskutuksen laskutuspalveluyritysten kautta.
Ehdokkaan kommentti
Verotilitoteutus olisi hyvä, näin jokainen ihminen voisi maksaa palkkaa toiselle ihmiselle ilman ylimääräistä byrokratian taakkaa, mutta kuitenkin huolehtien lakisääteisistä maksuista.
Mikä vaalikone?
Tämä on työllisyyskysymyksiin keskittyvä vaalikone. Selvitämme ehdokkaiden ja äänestäjien näkemyksiä muun muassa yhteiskuntaan, toimeentuloon, työttömyyteen, työn tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Osallistu keskusteluun: #duunivaalit
Lue kaikki mitä vaaleista pitää tietää.
Tutustu vaalikoneen tilastoihin.
Duunitorin vaalikone
Vastaa vaalikoneeseen ja löydä sinulle sopivin ehdokas.
Tee vaalikone
