Mikä on Tyyppitesti ™?

Tyyppitesti jakaa ihmiset 16 eri persoonallisuustyyppiin heidän vastauksiensa perusteella. Testi soveltaa jungilaista analyyttista psykologiaa. Tyyppitesti antaa vinkkejä henkilön vahvuusalueista ja tuloksia voikin hyödyntää esimerkiksi työelämässä.

Lue myös: 5 syytä tehdä tyyppitesti ennen kuin haet työpaikkaa

Testin tekeminen vie 5 minuuttia.

Persoonaprofiili


Mikä on testin tuottama persoonaprofiili?

Mitä hyötyä persoonaprofiilista on?

Mihin persoonaprofiili EI sovi?

FAQ


1) Miksi minun pitäisi tehdä testi ja tietää profiilini?

2) Testejä on useita mistä tietää mikä on paras tai pätevin?

3) Käytetäänkö näitä testejä rekrytoinneissa tai henkilöarvioinneissa?

4) Onko joku profiili parempi kuin toinen jossain tilanteessa?

5) Voiko näitä profiileja tulkita kuka vain ja jos voi miten se on mahdollista?

6) En usko näihin pätkän vertaa, miten vakuutatte minut?

7) Jos esimieheni/puolisoni tietää profiilini, eikö hän voi käyttää sitä hyväkseen myös väärissä tilanteissa?

8) Miten usein profiili ei pidä paikkaansa ja miksi?

9) Miten profiilia pitää tulkita... lukea kuin piru raamattua... osata suodattaa jotain... uskoa kuten horoskooppiin... jotain siltä ja väliltä?

10) Mitä persoonaprofiili mittaa?

11) Kuinka luotettava persoonaprofiilin antama tulos on?

12) Voiko persoonaprofiilin antama tulos muuttua ajan myötä?

13) Mistä tiedän miten vahvoja eri ominaisuudet persoonaprofiilissani ovat?

14) Voiko persoonaprofiilin sisältöä opiskella jossain?

15) Haluaisin tietää mitkä ovat esimieheni ja työkavereiden persoonaprofiilit? Miten se on mahdollista?

16) Voinko laittaa persoonaprofiilini tuloksen työhakemukseeni kuvauksena itsestäni?

17) Onko mahdollista että puolisoni ja minun profiilit ovat aivan samat?

18) Tyttäreni persoonaprofiili on vastakkainen kuin omani. Miten se on mahdollista?

19) Ajattelin ottaa tatuoinnin persoonaprofiilini tunnuksesta. Mitä olette mieltä?

20) Mihin tällainen testi perustuu?

21) Miten tulokseni voivat olla näin osuvia?

22) Voiko vastatessa huijata?

23) Näkyykö tuloksissa negatiivisia tai haitallisia tietoja minusta?

24) Mittaako testi, älykkyyttä tai taipumuksia tai näkyykö tuloksista, jos olen hullu?

25) Miksi testissä kysytään samoja asioita eri sanoilla?

Persoonaprofiili


Mikä on testin tuottama persoonaprofiili?

Persoonaprofiili perustuu jungilaiseen analyyttiseen psykologiaan (sveitsiläinen psykologi Carl Jung), jonka mukaan ihmisen toiminta perustuu ajattelufunktioihin. Nämä ajattelufunktiot kertovat:

  • Mistä ihminen pääsääntöisesti ammentaa energiansa. Tuleeko se ensisijaisesti ulkopuolisesta vai henkilön sisäisestä maailmasta.
  • Henkilön ajattelutavasta eli kuinka konkreettisesti tai abstraktisti henkilö havaitsee asioita.
  • Onko hän ajattelussaan enemmän käytännönläheinen vai intuitiivinen.
  • Painavatko päätöksenteossa enemmän järki- vai tunneperusteet.
  • Funktioiden vahvuudet painottuvat eri ihmisillä eri tavoin. Lopputuloksena on variaatioiden kirjo. Kahta täysin samanlaista ihmistä on lähes mahdotonta löytää.

    Persoonaprofiilissa haetaankin funktioiden painotuksia. Olemme enemmän toista kuin toista. Toinen on puheliaampi; toinen keskittyy mieluummin omiin ajatuksiinsa. Tilanteet vaikuttavat myös hyvin paljon siihen, millaisia olemme. Joku voi olla työroolissaan hyvinkin erilainen kuin vapaa-ajan roolissaan. Roolit ja ominaisuudet vaihtelevat siis tilanteen mukaan. Myös vuorovaikutustilanteilla on merkitystä valitsemaamme rooliin ja toimintatapaamme.

    Jungin ajattelutavassa viehättää selkeys, yksinkertaisuus ja hyödynnettävyys käytännön tarpeisiin. Niinpä vuosien saatossa Jungin ajatuksia ja oivalluksia on käytetty ja hyödynnetty lukuisissa ihmisen toimintaa mittaavissa analyyseissä. Tämä persoonaprofiili on yksi niistä.

    Mitä hyötyä persoonaprofiilista on?

    Persoonaprofiilista saa kuvan itsestään sellaisena kuin itse itsensä näkee. Vastata voi joko ajattelemalla itseään sellaisena kuin todella on, sellaisena kuin näkee itsensä työroolissa tai sellaisena kuin toivoisi olevansa. Tärkeää on, että tietää mikä “hattu” vastatessa on ollut päässä.

    Profiili toimii parhaiten itsetuntemuksen parantajana ja täsmentäjänä. Siitä saa hyvin osviittaa ja vinkkejä omista vahvuusalueista ja se auttaa itselle mieluisten alueiden kartoittamisessa tai löytämisessä.

    Jos olet vuorovaikutuksessa henkilöiden kanssa, jotka myös ovat tehneet persoonaprofiilin, on usein hyvin hyödyllistä ja palkitsevaa käydä profiileita yhdessä läpi ja oppia toinen toisesta kommunikaatio-, yhteistoiminta- ja vuorovaikutustilanteissa. Tämä on hauska tapa oppia erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Samalla saa ymmärrystä siihen, miten ajattelu ja toiminta sujuvat joidenkin ihmisten kanssa helposti, kun joidenkin toisten kanssa se vaatii enemmän panostusta.

    Mihin persoonaprofiili EI sovi?

    Persoonaprofiili ei ole täydellinen kuvaus yksilöstä kaikkine ominaisuuksineen. Sen on joskus sanottu kuvaavan ”käyttöjärjestelmäämme”. Sitä kaikkea, mitä tämä käyttöjärjestelmämme sitten käyttää (tietoja, taitoja, ominaisuuksia, motiiveja ja kokemuksia), persoonaprofiili ei kartoita.

    Persoonaprofiili ei ole myöskään työhakutilanteissa riittävä kuvaamaan henkilön ajattelu – ja toimintatavan sopivuutta tai sopimattomuutta johonkin tehtävään. Profiilin tiedoista voi olla hyötyä ja ne voivat toimia keskustelussa pohjana mutta päätöksenteossa pelkän persoonaprofiilin tiedon käyttö on profiilin väärinkäyttöä.

    Persoonaprofiilia ei myöskään voi käyttää syynä olla jonkinlainen tai tehdä tai olla tekemättä jotain.

    FAQ


    1) Miksi minun pitäisi tehdä testi ja tietää profiilini?

    Testitulos näyttää luontaiset vahvuutesi. Jos pystyt elämässäsi (töissä ja ihmissuhteissa) keskittymään näihin vahvuusalueisin, tulee elämästäsi paljon helpompaa kuin jos joutuisit elämään jatkuvasti ”vastavirtaan”.

    2) Testejä on useita mistä tietää mikä on paras tai pätevin?

    Hyviä testejä on tosiaan paljon. Koska psykologia on epäeksakti (epätarkka) tiede, ei ole olemassa absoluuttisesti parasta tai pätevintä testiä. Tämän testin soveltama teoriapohja on ehkä tutkituin ja hyväksytyin malli länsimaisessa psykologiassa.

    3) Käytetäänkö näitä testejä rekrytoinneissa tai henkilöarvioinneissa?

    Kyllä, vastaavia testejä käytetään myös henkilöarvioinnin osana.

    4) Onko joku profiili parempi kuin toinen jossain tilanteessa?

    Kyllä, joissakin tilanteissa jollakin profiililla pärjää helpommin kuin toisella. Vastaavasti jossakin toisessa tilanteessa jokin toinen profiili voi olla parempi. Yleisesti ottaen ei ole parempia tai huonompia profiileja, kukin profiili sopii hieman erilaisiin tilanteisiin.

    5) Voiko näitä profiileja tulkita kuka vain ja jos voi miten se on mahdollista?

    Varsinainen syvällinen profiilin tulkinta on syytä jättää koulutetuille ammattilaisille. Sen sijaan se tekstikuvaus, jonka olet tulokseksi saanut, on vapaasti käytössäsi.

    6) En usko näihin pätkän vertaa, miten vakuutatte minut?

    Ehkäpä huomaat profiilin osuvuuden itseesi ja omaan käyttäytymiseesi. Joskus voi olla myös helpompaa arvioida toisia. Ehkäpä pyydät jota kuta toista tekemään testin ja vertaat hänen saamiaan tuloksia siihen mielikuvaan, joka sinulla on tuosta henkilöstä.

    7) Jos esimieheni/puolisoni tietää profiilini, eikö hän voi käyttää sitä hyväkseen myös väärissä tilanteissa?

    Näin voi pahimmillaan käydä. Tällainen on kuitenkin profiilin väärinkäyttöä. Profiilia on tarkoitus käyttää luontaisten vahvuuksien kuvaamiseen ja positiivisen kehityksen välineenä, ei negatiivisessa mielessä.

    8) Miten usein profiili ei pidä paikkaansa ja miksi?

    Kaikki profiilin osat eivät aina välttämättä pidä täysin paikkaansa. Kyse on kuitenkin aste-eroista – olemme enemmän kuvatun kaltaisia kuin vastakkaisia. Lisäksi ehkä noin 10% ihmisistä saa tuloksen, joka on kahden eri arkkityypin rajamaastossa. Tulemme myöhemmin tarkentamaan testiä näiden noin 10% osalta.

    9) Miten profiilia pitää tulkita... lukea kuin piru raamattua... osata suodattaa jotain... uskoa kuten horoskooppiin... jotain siltä ja väliltä?

    Profiilista kannattaa hyödyntää ja soveltaa niitä osia, jotka tuntuvat osuvan kohdalleen. Kuten edellä on todettu, jotkin profiilin osat eivät välttämättä aina ole täysin kohdallaan. ”Maalaisjärkeä” kannattaa soveltaa, koska testituloksissa on väistämättä jouduttu tekemään yleistyksiä.

    10) Mitä persoonaprofiili mittaa?

    Tämä persoonaprofiili mittaa neljää erilaista ajattelufunktiotamme, jotka ovat:

  • Mistä ihminen pääsääntöisesti ammentaa energiansa. Tuleeko se ensisijaisesti ulkopuolisesta vai henkilön sisäisestä maailmasta.
  • Henkilön ajattelutavasta eli kuinka konkreettisesti tai abstraktisti henkilö havaitsee asioita.
  • Onko hän ajattelussaan enemmän käytännönläheinen vai abstrakti.
  • Painavatko päätöksenteossa enemmän järki- vai tunneperusteet.
  • 11) Kuinka luotettava persoonaprofiilin antama tulos on?

    Tulos on varsin luotettava. Suuri enemmistö ihmisistä tunnistaa ja kokee tulosten osuneen kohdalleen.

    12) Voiko persoonaprofiilin antama tulos muuttua ajan myötä?

    Perustulos ei muutu. Muutoksia voi kuitenkin tapahtua, jos esim. ensin vastataan vahvasti työroolin asettamien vaatimusten mukaisesti ja toisen kerran vastataan vapaa-ajan tilanteessa.

    13) Mistä tiedän miten vahvoja eri ominaisuudet persoonaprofiilissani ovat?

    Saamasi tulos ei sinällään kuvaa ominaisuuksien voimakkuutta. Olemme tältä osin täsmentämässä profiilikuvauksia jatkossa.

    14) Voiko persoonaprofiilin sisältöä opiskella jossain?

    Profiilin yhteydessä on 4-kirjaiminen kirjainyhdistelmä. Vaikka tämä testi ei ole virallinen MBTI-testi, ovat tulokset riittävän lähellä sitä. Näin ollen löydät lisätietoa profiilistasi googlaamalla ko. kirjainyhdistelmällä.

    15) Haluaisin tietää mitkä ovat esimieheni ja työkavereiden persoonaprofiilit? Miten se on mahdollista?

    He voivat käydä tekemässä saman testin ja näyttää sitten tuloksensa sinulle. Olemme myöhemmin laajentamassa tätä testipalvelua vuorovaikutusosiolla, jolloin voit kutsua tuttaviasi ja kollegojasi testiin ja saat selkeitä vinkkejä vuorovaikutuksenne kehittämiseen.

    16) Voinko laittaa persoonaprofiilini tuloksen työhakemukseeni kuvauksena itsestäni?

    Kyllä. Niiltä osin, kun koet kuvauksen olleen osuva.

    17) Onko mahdollista että puolisoni ja minun profiilit ovat aivan samat?

    Kyllä.

    18) Tyttäreni persoonaprofiili on vastakkainen kuin omani. Miten se on mahdollista?

    Tämä on täysin mahdollista. Persoonaprofiili ei ole geneettisesti periytyvä. Tämä selittää mm. sen yleisen havainnon, että samassa sisarusparvessa voi olla täysin erilaisia lapsia.

    19) Ajattelin ottaa tatuoinnin persoonaprofiilini tunnuksesta. Mitä olette mieltä?

    Tämä on tietenkin täysin oma asiasi. Muista kuitenkin, että tatuoinnin poisto – jos tulet katumapäälle – on hyvin hankalaa ja kallista. Mikäli kuitenkin tatuointiin päädyt, kannattaa sinun ehkä varmuuden vuoksi tehdä useampi erilainen MBTI-sukuinen testi, jotta voit olla täysin varma omasta tunnuksestasi.

    20) Mihin tällainen testi perustuu?

    Persoonaprofiili perustuu jungilaiseen analyyttiseen psykologiaan (sveitsiläinen psykologi Carl Jung).

    21) Miten tulokseni voivat olla näin osuvia?

    Testissä kysytään monilla eri tavoilla ja sanoilla neljää eri asiaa. Tämä pienentää epätarkkuutta ja estää tarkoituksellisenkin huijaamisen.

    22) Voiko vastatessa huijata?

    Kuten yllä on sanottu, tämä on varsin hankalaa, ellei vastaaja ole psykologian ammattilainen. Huijaamisesta ei myöskään ole mitään hyötyä – päinvastoin siitä on haittaa – jos halutaan selvittää oman luontaiset vahvuudet.

    23) Näkyykö tuloksissa negatiivisia tai haitallisia tietoja minusta?

    Tuloksissa painotetaan positiivista psykologiaa eli luontaisia vahvuuksia. Nämä eivät siten ole negatiivisia tai haitallisia tietoja.

    24) Mittaako testi, älykkyyttä tai taipumuksia tai näkyykö tuloksista, jos olen hullu?

    Tämä testi mittaa luontaisia psykologisia vahvuuksia. Näin ollen tämä ei ole älykkyys- tai kykytesti, eikä testin perusteella voida analysoida psykologisia häiriöitä.

    25) Miksi testissä kysytään samoja asioita eri sanoilla?

    Tämä tehdään tarkkuuden parantamiseksi. Kun ”samaa asiaa” kysytään monelta eri kantilta, on näiden vastausten keskiarvo varsin tarkasti siinä kuin oma ajattelutapamme onkin.